Hevosia osataan hoitaa ja ruokkia nykyään entistä paremmin ja niinpä joukossamme elelee paljon myös iäkkäämpiä hevosyksilöitä.
Vaikka hevonen olisikin jo eläkkeellä varsinaisesta työstään, se ei tarkoita, etteikö sen kunnosta ja terveydestä pitäisi huolehtia.
Yksi hevosen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia on hampaiden kunto ja säännöllinen suun tutkimus. Hoitamattomat ja epätasaisesti kuluneet tai huonokuntoiset hampaat aiheuttavat tulehduksia ja vaikeuttavat syömistä, mikä voi johtaa hevosen laihtumiseen ja altistaa myös ähkyoireille. Ruokavaliota voidaan joutua säätämään helpommin syötäväksi, jos hampaat ovat kovin kuluneet. Kun hevonen ei saa enää syötyä riittävän suurta määrää heinää hampaidensa vuoksi, on erityisen tärkeää huolehtia heinän ravitsemuksellisesta laadusta ja sulavuudesta. Heinäruokintaa täydentävät viherpelletit ja väkirehut on parempi syöttää huolellisesti turvotettuna.
Kiinnitä huomiota hevosen liikkumiseen. Onko se epäpuhdasta tai jäykempää? Liikkuuko hevonen mielellään? Eriasteiset nivelrikot ovat iäkkäillä hevosilla yleisiä. Näitä voidaan jonkin verran auttaa erilaisilla hoidolla tai lääkityksillä. Myös lisäravinteista voi olla hyötyä nivelterveydelle. Säännöllinen kuntotason mukainen liikunta edistää seniorihevosenkin terveyttä ja ylläpitää nivelten normaalia aineenvaihduntaa. Huolellinen kavionhoito ja kengitys on jalkojen hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeää.
PPID eli hevosen cushingin tauti eli aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriö on vanhoilla hevosilla verrattain yleinen sairaus, joka aiheuttaa hormonitoiminnan muutoksia. Tyypillisiä oireita ovat mm. pitkä karva, joka ei vaihdu normaalisti vuodenaikojen mukaan, laihtuminen ja lihasmassan menetys, epätavalliset rasvakertymät erityisesti kaulassa ja lavoissa, sekä muutokset hampaissa. PPID todetaan verinäytteestä. Vaikka sairautta ei voida parantaa, sen oireet pysyvät usein hyvin kurissa lääkityksellä.
Ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat vaivat saattavat vaatia muutoksia myös talliolosuhteisiin. Hevosen lämmönsäätelykyky voi heiketä iän myötä, varsinkin jos hevonen ei pysty syömään riittävästi karkearehua kylmällä ilmalla. Laumassa eläminen on hevosille hyväksi, mutta on hyvä tarkkailla, että myös ikääntyvät yksilöt löytävät laumansa joukossa riittävästi aikaa syömiselle ja rauhaa levolle.
Hevosen käyttöä ja tulevaisuutta tulee suunnitella ensisijaisesti sen kunnon ja terveyden, eikä hevospassin kertomien ikävuosien perusteella. Kun vaivat alkavat liiaksi haitata elämäniloa, on omistajan vastuu ja velvollisuus myös luopua hevosesta sopivaan aikaan.