Ult­ra­ää­ni­tut­ki­mus

Ult­ra­ää­ni­lait­teel­la voi­daan tut­kia esi­mer­kik­si hevo­sen jän­tei­tä, jän­ne­tup­pia, nive­liä ja lihak­sia sekä tar­kas­taa tam­man tii­neyt­tä. Kau­lan, selän ja lan­tion alu­een tut­ki­muk­ses­sa ult­ra­ää­ni­tut­ki­mus antaa myös usein hyö­dyl­lis­tä tie­toa. Myös hevo­sen sisäe­li­miä voi­daan tut­kia ult­ra­ää­nel­lä.

Jän­ne- ja han­ko­si­de­vam­mat

Jän­ne- ja han­ko­si­de­vam­mo­jen laa­juu­den sel­vit­tä­mi­seen ult­ra­ää­ni­tut­ki­mus on paras kei­no.

Akuu­tis­sa vai­hees­sa, jos jal­ka on voi­mak­kaas­ti tur­von­nut, on vam­man laa­juut­ta tur­vo­tuk­sen vuok­si jos­kus vai­kea arvioi­da luo­tet­ta­vas­ti. Usein vam­ma oli­si hyvä kont­rol­loi­da uudel­leen 1–2 vii­kon kulut­tua vam­man syn­ty­mi­ses­tä. Jän­ne- tai han­ko­si­de­vam­maa epäil­täes­sä tur­von­neen jalan ensi­hoi­to koto­na on aktii­vi­nen kyl­mäys ja lepo.

Jän­ne- ja han­ko­si­de­vam­moi­hin on vam­man laa­dus­ta ja laa­juu­des­ta riip­puen tar­jol­la eri­lai­sia hoi­to­ja. Mones­ti vam­mo­jen para­ne­mi­seen aut­taa vain lepo, mut­ta lisäk­si voi­daan akuut­ti­vai­hees­sa mää­rä­tä kor­ti­so­ni- tai tuleh­dus­ki­pu­lää­ki­tys­tä. Joi­den­kin jän­ne- ja han­ko­si­de­vam­mo­jen para­ne­mis­ta voi­daan edis­tää bio­lo­gi­sil­la val­mis­teil­la, joi­ta ovat esi­mer­kik­si kan­ta­so­lu- tai PRP- val­mis­teet (pla­te­let rich plas­ma). Vau­rio­aluei­den para­ne­mis­ta on hyvä seu­ra­ta yhdel­lä tai useam­mal­la kont­rol­li­käyn­nil­lä.

Suo­lis­ton ult­ra­ää­ni­tut­ki­mus


Suo­lis­ton ult­ra­ää­ni­tut­ki­mus­ta voi­daan käyt­tää apu­na tut­ki­mi­ses­sa mm. ähkyn, tuleh­duk­sel­lis­ten suo­lis­to­sai­rauk­sien ja äkil­li­sen laih­tu­mi­sen tut­ki­mi­ses­sa. Ult­ra­ää­ni­ku­vas­sa voi­daan näh­dä osia suo­lis­tos­ta, mut­ta vat­saon­te­lon suu­ri koko ja suo­len sisäl­tö rajoit­ta­vat näky­vyyt­tä. Ult­ra­ää­nel­lä teh­dyt löy­dök­set ovat vain osa diag­nos­tiik­kaa, ja eläin­lää­kä­ri arvioi teke­mi­ään tut­ki­muk­sia aina koko­nai­suu­te­na.