Aller­gia tar­koit­taa yli­herk­kyys­reak­tio­ta, jos­sa hevo­sen kehon vas­ta-aineet puo­lus­tau­tu­vat voi­mak­kaas­ti jota­kin taval­li­ses­ti vaa­ra­ton­ta ainet­ta vas­taan. Aller­gia ei itses­sään ole sai­raus, mut­ta aller­gian aiheut­ta­mis­ta sai­rauk­sis­ta voi olla hevo­sen hyvin­voin­nil­le hait­taa. Hevo­sil­la tyy­pil­li­siä oirei­ta ovat mm. kuti­na, ihot­tu­ma ja hen­gi­tys­tie­oi­reet. Myös kesäi­hot­tu­mak­si kut­sut­tu voi­ma­kas kuti­na ja han­kaus joh­tuu aller­gi­ses­ta reak­tios­ta. Ylei­siä aller­gian aiheut­ta­jia hevo­sil­la ovat hyön­teis­ten pis­tot, kas­veis­sa elä­vät homeet ja mik­ros­koop­pi­sen pie­net pöly­pun­kit. Myös itse kas­vit ja nii­den sii­te­pö­lyt voi­vat aiheut­taa aller­gi­aa.

Aller­gi­aan ei ole ole­mas­sa paran­ta­vaa lää­ki­tys­tä, mut­ta oirei­ta voi­daan ennal­taeh­käis­tä ja hoi­taa monin tavoin. Tär­kein­tä on aller­gis­ten ainei­den vält­tä­mi­nen, esi­mer­kik­si ihon suo­jaa­mi­nen hyön­tei­sil­tä kun­nol­li­sel­la ihot­tu­ma­loi­mel­la. Hevo­sen eli­nym­pä­ris­töä on kui­ten­kin mah­do­ton­ta täy­sin hal­li­ta. Esi­mer­kik­si varas­to­pun­kit ovat ylei­siä vil­jas­sa ja vähäi­siä mää­riä homei­ta esiin­tyy ylei­ses­ti hei­näs­sä ja kui­vik­keis­sa.

Kuti­se­vaa ihoa hoi­de­taan puh­dis­ta­mal­la ja kos­teut­ta­mal­la sitä, sekä suo­jaa­mal­la iho han­kauk­sel­ta loi­mel­la. Ras­va­hap­po­jen ja e‑vitamiinin lisää­mi­nen ruo­kin­taan voi aut­taa vah­vis­ta­maan ihoa ja hil­lit­se­mään oirei­ta. Osa hevo­sis­ta hyö­tyy anti­his­ta­mii­ni­lää­ki­tyk­ses­tä (aiheut­taa eli­ni­käi­sen teu­ras­kiel­lon) ja tar­vit­taes­sa eläin­lää­kä­ri mää­rää voi­mak­kaam­piin aller­gia­oi­rei­siin hoi­dok­si kor­ti­so­ni­val­mis­tei­ta.

Aller­gia­tes­taus

Aller­gia on klii­ni­nen diag­noo­si, jon­ka mää­rit­tä­mi­ses­sä eläin­lää­kä­ri voi käyt­tää myös aller­gia­tes­taus­ta. Aller­gia­tes­tis­sä hevo­sen veres­tä mita­taan vas­ta-aine­pi­toi­suuk­sia eri aller­gee­neil­le. Aller­gia­tes­tin tulok­seen vai­kut­taa se, mil­le aller­gee­neil­le hevo­nen on näyt­teen­o­ton aikaan altis­tu­nut. Tämän vuok­si saman hevo­sen aller­gia­tes­tin tulok­set saat­ta­vat vaih­del­la esi­mer­kik­si eri vuo­de­nai­koi­na. Aller­gia­tes­tis­sä tut­ki­taan hevo­sen vas­ta-aine­reak­tioi­ta isol­le jou­kol­le mm. pui­ta, kas­ve­ja, hyön­tei­siä, homei­ta ja pöly­punk­ke­ja.

Aller­gia­tes­ti teh­dään veri­näyt­tees­tä, joka voi­daan ottaa kli­nik­ka­käyn­nin yhtey­des­sä. Paras aika veri­näyt­teen otol­le on sil­loin, kun hevo­sel­la on aller­gia­oi­rei­ta.

Sie­dä­tys­hoi­to

Mikä­li aller­gia­tes­tis­sä hevo­nen tode­taan aller­gi­sek­si joil­le­kin aineil­le, voi­daan hevo­sel­le aloit­taa sie­dä­tys­hoi­to. Sie­dä­tys­hoi­to val­mis­te­taan yksi­löl­li­ses­ti jokai­sel­le hevo­sel­le. Ihon alle annet­ta­vat pis­tok­set anne­taan hoi­don alus­sa tiheäm­min, mut­ta yllä­pi­to­vai­hees­sa vain ker­ran kuu­kau­des­sa.

Sie­dä­tys­hoi­to­kaan ei koko­naan pois­ta aller­gi­aa, mut­ta monil­la hevo­sil­la se lie­vit­tää oirei­ta mer­kit­tä­väs­ti. Sie­dä­tys­hoi­dos­sa hevo­nen altis­te­taan sään­nöl­li­ses­ti hyvin pie­nel­le mää­räl­le aller­gee­ne­ja, jot­ta hevo­sen immuu­ni­jär­jes­tel­mä tot­tuu ainee­seen, eikä enää rea­goi sii­hen koh­tuut­to­mas­ti sil­loin­kaan, kun hevo­nen koh­taa aller­gee­nin ympä­ris­tös­sään. On suo­si­tel­ta­vaa jat­kaa sie­dä­tys­hoi­toa läpi hevo­sen elä­män. Jos sie­dä­tys­hoi­to kes­key­te­tään, aller­gia­oi­reet tyy­pil­li­ses­ti palaa­vat. Sie­dä­tys­hoi­don ede­tes­sä aller­gi­nen oirei­lu hel­pot­tuu ja mui­den hoi­to­jen ja lää­ki­tys­ten tar­ve vähe­nee.