Hevo­se­si on meil­le tär­keä

Tar­joam­me hevo­sel­le­si laa­jat ja laa­duk­kaat eläin­lää­kä­ri­pal­ve­lut kli­ni­koil­lam­me Tam­pe­reel­la ja Poris­sa sekä tal­li­käyn­neil­lä koti­tal­lil­la­si. Meil­lä yhdis­ty­vät vank­ka koke­mus, erin­omai­nen osaa­mi­nen ja nyky­ai­kai­nen tie­to. Kan­sain­vä­li­nen yhteis­työm­me on tii­vis­tä ja tuo jat­ku­vas­ti käyt­tööm­me uusin­ta tie­to­tai­toa.

Kaik­ki hevo­set ovat meil­le yhtä tär­kei­tä ja ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lö­kun­tam­me hoi­taa hevos­ta­si vah­val­la sie­lun palol­la hevo­seen!

Tam­pe­reen Hevoskli­nik­ka Ins­ta­gra­mis­sa

Silmäsairauksiin ja vammoihin pitää aina suhtautua vakavasti. Kivulias tai vuotava silmä on aina tutkittava nopeasti hyvän valon kanssa. Jos vuotava silmä ei ole kipeä ja koko silmän pinta on täysin ehjä, voi sitä hetken aikaa seurailla, puhdistaa ja hoitaa esim. kosteuttavilla silmätipoilla. 

Jos silmä on kivulias, siinä on pienikin rike tai epätasaisuus sarveiskalvolla, silmä punoittaa voimakkaasti tai silmää ei pysty kokonaan tutkimaan, on eläinlääkärin syytä tutkia silmä. Myös voimakkaasti turvonnut silmä on syytä näyttää eläinlääkärille. Eläinlääkäri tutkii silmän ja voi tarvittaessa rauhoittaa hevosen ja puuduttaa kivuliaan silmän, jotta sen pystyy tutkimaan kunnolla. Hyvän valo- tai oftalmoskooppitutkimuksen jälkeen sarveiskalvon pinta värjätään sarveiskalvon haavojen tai eroosioiden havaitsemiseksi. Tarvittaessa silmän syvempiä osia voidaan tutkia mikroskoopilla tai ultraäänellä. Jos sarveiskalvolla on pienikin haavautuma, se on aina hoidettava nopeasti, ettei haava pääse tulehtumaan.

Monet silmän sairaudet ja vammat vaativat etenkin alkuvaiheessa intensiivistä hoitoa ja tiheää lääkitystä jopa parin tunnin välein. Jos hevonen ei anna hoitaa ja lääkitä silmää kunnolla, silmään voidaan asentaa lääkityskatetri hoidon helpottamiseksi.

Silmiä ei koskaan saa hoitaa vanhoilla muille eläimille tai ihmisille määrätyillä tipoilla tai voiteilla. Silmälääkkeet eivät säily avaamisen jälkeen pitkään ja sopimattomat lääkkeet voivat merkittävästi pahentaa tilannetta.
Klinikan uutena hallintopäällikkönä on aloittanut Teivosta vuosien varrelta tuttu Päivi Lehtonen 🐴

Päivi on aloittanut työt klinikan hallinnossa elokuussa 2026. Työt koostuvat talous- ja konsernihallinnon tehtävistä Kristiinan ja Sirpan rinnalla. Teivonmäki ja moni asiakas on Päiville tuttu raviradan toimitusjohtajan ajalta, mutta kokemusta on myös pieneläinklinikoiden ketjuhallinnosta sekä eläinlääkemyynnistä. 

Päivi on koulutukseltaan kansainvälisen markkinoinnin ekonomi. Eläimet ovat liittyneet Päivin töihin lähes koko työuran. Tampereen Hevosklinikalla hän on ollut viimeksi töissä hoitajana 80-luvun loppupuolella. 

Kotona Päivillä on hevosia ja koiria. Vapaa-aika kuluu niiden kanssa harrastaessa. 

📷 @ravikuvat.fi Maisa Hyttinen
Vesi on hevosen tärkein ravintoaine ja sen riittävä saanti korostuu erityisesti silloin, kun hevosta joudutaan rauhoittamaan lääkkeellisesti. 

Rauhoitusaineiden käyttö on turvallista ja tarpeellista toimenpiteiden suorittamiseksi turvallisesti ja huolellisesti, mutta sen vaikutukset tulee huomioida hevosen hoidossa ennen ja jälkeen klinikkakäynnin. 

Rauhoitusaineet saavat hevosen virtsaamaan normaalia enemmän ja tiheämmin toimenpiteen aikana ja sen jälkeen. Tämä poistaa elimistöstä suuren määrän nestettä nopeasti, mikä altistaa hevosen kuivumiselle. Jos hevonen on ollut valmiiksi huonosti juonut, riski nestehukkaan kasvaa.

Rauhoitusaineet myös hidastavat suolen normaaleja liikkeitä. Kun tähän yhdistetään diureesin aiheuttama kuivuminen, ummetusähkyn riski kasvaa.

Eläinlääkärimme suosittelevat usein juottamaan hevosia ennen rauhoitusta juuri tästä syystä. Klinikalla on tarjolla mash -pellettejä ja melassia maittavuuden parantamiseksi. 

Rauhoituksen ja erityisesti anestesian jälkeen on tärkeää, ettei hevoselle tarjota etenkään mash -vettä ennen kuin se on täysin herännyt. Rauhoitettuna aspiroinnin riski on suuri. Aspirointi tarkoittaa sitä, että hevonen vetää vettä hengitysteihinsä nielemisen epäonnistumisen seurauksena. 

Syksyn tultua ähkyriski on muutenkin kohonnut - pidetäänhän siis huolta hevosten juomisesta myös klinikkareissujen yhteydessä 🐴💦
Eläinlääkärimme vastaanottavat potilaita Porin hevosklinikalla seuraavasti:

Ti 3.11.  Kimmo Lampinen
Ti 10.11. Kimmo Lampinen
Ti 17.11. Kristiina Ertola
Ke 25.11. Auli Lukkari

Porin Hevosklinikka sijaitsee Porin raviradalla, osoite Ravintie 1, Pori.
Mahdollisuus esim. ontumatutkimuksiin, röntgenkuvaukseen, hengitysteiden tutkimuksiin, mahan tähystyksiin, hampaiden hoitoon jne.
Tiedustelut ja ajanvaraukset Tampereen Hevosklinikan toimistosta: puh. 03-3441700, ma-pe 8-16.

Tervetuloa Poriin!🐎
#hevoset #ravit #ratsastus #eläinlääkäri #eläinlääkintä @porinravit  Näytä vähemmän
Tervetuloa takaisin Auli! 🤩 Ajat varattavissa potilastoimistosta p. 03 344 1700.

Auli Lukkari poikkesi meillä jo aiemmin tänä vuonna lyhyellä tutustumisjaksolla osana erikoistumistaan. Nyt saimme iloksemme hänet mukaan potilastyöhön hieman pidemmäksi aikaa.

Auli työskentelee meillä pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin 6.10. alkaen aina vuoden vaihteeseen saakka. Hänelle voi varata klinikka-aikojen lisäksi tallikäyntejä ja hän käy suunnitellun aikataulun mukaan myös Porissa (ensimmäinen keskiviikkona 25.11.)
Apua; hevonen hyppii kolmella jalalla! Voimakasta ontumaa selviteltäessä tärkeää on, miten oireet ovat alkaneet. Jos hevonen on aamulla tallista otettaessa voimakkaasti ontuva, mieti mitä sen kanssa eilen tehtiin ja oliko jotain epätavallista? Vai menikö hevonen hyväkuntoisena aamulla tarhaan ja löytyi myöhemmin sieltä ontuvana? Vai alkoiko ontuma äkillisesti kesken ratsastuksen tai ajon tai heti treenin jälkeen? Näkyykö haavoja tai ruhjeita? Kannattaa myös muistella, milloin hevonen on kengitetty tai onko sen niveliä hoidettu viimeisten parin viikon aikana?

Puhdista kavio erityisesti pohjasta ja tunnustele kavio hyvin. Onko kavio lämmin tai tuntuuko kaviopulssi? Jos kaviopulssia on vaikeaa löytää, sitä kannattaa harjoitella. Voit hyvin pyytää eläinlääkäriä näyttämään oikean paikan pulssin tunnusteluun klinikka- tai tallikäynnin yhteydessä. Onko kenkä suorassa ja ovatko kaikki naulat hyvin? Kaviopihdeillä voi itsekin tunnustella, onko kaviossa arkuutta. Jos kaviossa on lämpöä, pulssia tai pihtiarkuutta, kannattaa harkita kengän irrottamista ja hauteen laittamista, etenkin jos hevonen on juuri kengitetty. Kaviopaise tai naulanpainama on yleinen äkillisen ontuman syy, ja oireet voivat olla hyvinkin voimakkaat. Paise voi myös turvottaa jalkaa joskus voimakkaastikin.

Onko jalassa turvotusta, ja jos on, niin missä kohdassa? Aristaako hevonen turvonneen alueen painelua tai varovaista taivuttelua? Onko haavoja tai ruhjeita? Onko hevosella kuumetta?

Voimakkaasti ontuva hevonen on syytä pitää karsinalevossa. Kengittäjä kannattaa pyytää katsomaan kaviota etenkin, jos siinä on jotain oireita. Äkillisesti alkanut voimakas ontuma on myös syytä tutkia eläinlääkärissä nopeasti, varsinkin jos se on alkanut voimakkaana kesken liikunnan tai on mahdollisuus toisen hevosen potkuun esim. tarhassa. Voit hyvin ottaa yhteyttä klinikalle ja keskustella, miten pikaisesti ontumaa on syytä tutkia tai voiko sitä hetken seurailla.

Tam­pe­reen Hevoskli­nik­ka Face­boo­kis­sa

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Sil­mä­sai­rauk­siin ja vam­moi­hin pitää aina suh­tau­tua vaka­vas­ti. Kivu­lias tai vuo­ta­va sil­mä on aina tut­kit­ta­va nopeas­ti hyvän valon kans­sa. Jos vuo­ta­va sil­mä ei ole kipeä ja koko sil­män pin­ta on täy­sin ehjä, voi sitä het­ken aikaa seu­rail­la, puh­dis­taa ja hoi­taa esim. kos­teut­ta­vil­la sil­mä­ti­poil­la.

Jos sil­mä on kivu­lias, sii­nä on pie­ni­kin rike tai epä­ta­sai­suus sar­veis­kal­vol­la, sil­mä punoit­taa voi­mak­kaas­ti tai sil­mää ei pys­ty koko­naan tut­ki­maan, on eläin­lää­kä­rin syy­tä tut­kia sil­mä. Myös voi­mak­kaas­ti tur­von­nut sil­mä on syy­tä näyt­tää eläin­lää­kä­ril­le. Eläin­lää­kä­ri tut­kii sil­män ja voi tar­vit­taes­sa rau­hoit­taa hevo­sen ja puu­dut­taa kivu­li­aan sil­män, jot­ta sen pys­tyy tut­ki­maan kun­nol­la. Hyvän valo- tai oftal­mos­koop­pi­tut­ki­muk­sen jäl­keen sar­veis­kal­von pin­ta vär­jä­tään sar­veis­kal­von haa­vo­jen tai eroo­sioi­den havait­se­mi­sek­si. Tar­vit­taes­sa sil­män syvem­piä osia voi­daan tut­kia mik­ros­koo­pil­la tai ult­ra­ää­nel­lä. Jos sar­veis­kal­vol­la on pie­ni­kin haa­vau­tu­ma, se on aina hoi­det­ta­va nopeas­ti, ettei haa­va pää­se tuleh­tu­maan.

Monet sil­män sai­rau­det ja vam­mat vaa­ti­vat eten­kin alku­vai­hees­sa inten­sii­vis­tä hoi­toa ja tihe­ää lää­ki­tys­tä jopa parin tun­nin välein. Jos hevo­nen ei anna hoi­taa ja lää­ki­tä sil­mää kun­nol­la, sil­mään voi­daan asen­taa lää­ki­tys­ka­tet­ri hoi­don hel­pot­ta­mi­sek­si.

Sil­miä ei kos­kaan saa hoi­taa van­hoil­la muil­le eläi­mil­le tai ihmi­sil­le mää­rä­tyil­lä tipoil­la tai voi­teil­la. Sil­mä­lääk­keet eivät säi­ly avaa­mi­sen jäl­keen pit­kään ja sopi­mat­to­mat lääk­keet voi­vat mer­kit­tä­väs­ti pahen­taa tilan­net­ta.
…

Silmäsairauksiin ja

Vaik­ka hevoskli­nik­ka olem­me­kin, meil­lä käy satun­nai­ses­ti myös eri­koi­sem­pia neli­jal­kai­sia 🦙🥹 Täl­tä laa­ma ‑vau­val­ta otet­tiin kont­rol­li­ve­ri­näy­te.

Laa­man vasan viral­li­nen nimi­tys on cria. Nimi­tys on peräi­sin espan­jan kie­les­tä ja tar­koit­taa poi­kas­ta tai eläi­men vau­vaa. Samaa ter­miä käy­te­tään myös mui­den ete­lä­ame­rik­ka­lais­ten kame­lie­läin­ten, kuten alpa­koi­den, gua­na­ko­jen ja vikun­joi­den poi­ka­sis­ta.
…

Image attachment
Image attachment

Kli­ni­kan uute­na hal­lin­to­pääl­lik­kö­nä on aloit­ta­nut Tei­vos­ta vuo­sien var­rel­ta tut­tu Päi­vi Leh­to­nen 🐴

Päi­vi on aloit­ta­nut työt kli­ni­kan hal­lin­nos­sa elo­kuus­sa 2026. Työt koos­tu­vat talous- ja kon­ser­ni­hal­lin­non teh­tä­vis­tä Kris­tii­nan ja Sir­pan rin­nal­la. Tei­von­mä­ki ja moni asia­kas on Päi­vil­le tut­tu ravi­ra­dan toi­mi­tus­joh­ta­jan ajal­ta, mut­ta koke­mus­ta on myös pie­ne­läinkli­ni­koi­den ket­ju­hal­lin­nos­ta sekä eläin­lää­ke­myyn­nis­tä.

Päi­vi on kou­lu­tuk­sel­taan kan­sain­vä­li­sen mark­ki­noin­nin eko­no­mi. Eläi­met ovat liit­ty­neet Päi­vin töi­hin lähes koko työ­uran. Tam­pe­reen Hevoskli­ni­kal­la hän on ollut vii­mek­si töis­sä hoi­ta­ja­na 80-luvun lop­pu­puo­lel­la.

Koto­na Päi­vil­lä on hevo­sia ja koi­ria. Vapaa-aika kuluu nii­den kans­sa har­ras­taes­sa.

📷 @ravikuvat.fi Mai­sa Hyt­ti­nen
…

Klinikan uutena hall

Vesi on hevo­sen tär­kein ravin­toai­ne ja sen riit­tä­vä saan­ti koros­tuu eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun hevos­ta jou­du­taan rau­hoit­ta­maan lääk­keel­li­ses­ti.

Rau­hoi­tusai­nei­den käyt­tö on tur­val­lis­ta ja tar­peel­lis­ta toi­men­pi­tei­den suo­rit­ta­mi­sek­si tur­val­li­ses­ti ja huo­lel­li­ses­ti, mut­ta sen vai­ku­tuk­set tulee huo­mioi­da hevo­sen hoi­dos­sa ennen ja jäl­keen kli­nik­ka­käyn­nin.

Rau­hoi­tusai­neet saa­vat hevo­sen virt­saa­maan nor­maa­lia enem­män ja tiheäm­min toi­men­pi­teen aika­na ja sen jäl­keen. Tämä pois­taa eli­mis­tös­tä suu­ren mää­rän nes­tet­tä nopeas­ti, mikä altis­taa hevo­sen kui­vu­mi­sel­le. Jos hevo­nen on ollut val­miik­si huo­nos­ti juo­nut, ris­ki nes­te­huk­kaan kas­vaa.

Rau­hoi­tusai­neet myös hidas­ta­vat suo­len nor­maa­le­ja liik­kei­tä. Kun tähän yhdis­te­tään diu­ree­sin aiheut­ta­ma kui­vu­mi­nen, umme­tusäh­kyn ris­ki kas­vaa.

Eläin­lää­kä­rim­me suo­sit­te­le­vat usein juot­ta­maan hevo­sia ennen rau­hoi­tus­ta juu­ri täs­tä syys­tä. Kli­ni­kal­la on tar­jol­la mash ‑pel­let­te­jä ja melas­sia mait­ta­vuu­den paran­ta­mi­sek­si.

Rau­hoi­tuk­sen ja eri­tyi­ses­ti anes­te­sian jäl­keen on tär­ke­ää, ettei hevo­sel­le tar­jo­ta eten­kään mash ‑vet­tä ennen kuin se on täy­sin herän­nyt. Rau­hoi­tet­tu­na aspi­roin­nin ris­ki on suu­ri. Aspi­roin­ti tar­koit­taa sitä, että hevo­nen vetää vet­tä hen­gi­tys­tei­hin­sä nie­le­mi­sen epä­on­nis­tu­mi­sen seu­rauk­se­na.

Syk­syn tul­tua ähky­ris­ki on muu­ten­kin kohon­nut — pide­tään­hän siis huol­ta hevos­ten juo­mi­ses­ta myös kli­nik­ka­reis­su­jen yhtey­des­sä 🐴💦
…

Eläin­lää­kä­rim­me vas­taa­not­ta­vat poti­lai­ta Porin hevoskli­ni­kal­la seu­raa­vas­ti:

Ti 3.11. Kim­mo Lam­pi­nen
Ti 10.11. Kim­mo Lam­pi­nen
Ti 17.11. Kris­tii­na Erto­la
Ke 25.11. Auli Luk­ka­ri

Porin Hevoskli­nik­ka sijait­see Porin ravi­ra­dal­la, osoi­te Ravin­tie 1, Pori.
Mah­dol­li­suus esim. ontu­ma­tut­ki­muk­siin, rönt­gen­ku­vauk­seen, hen­gi­tys­tei­den tut­ki­muk­siin, mahan tähys­tyk­siin, ham­pai­den hoi­toon jne.
Tie­dus­te­lut ja ajan­va­rauk­set Tam­pe­reen Hevoskli­ni­kan toi­mis­tos­ta: puh. 03–3441700, ma-pe 8–16.

Ter­ve­tu­loa Poriin!🐎
#hevo­set #ravit #rat­sas­tus #eläin­lää­kä­ri #eläin­lää­kin­tä @porinravit Näy­tä vähem­män
…

Eläinlääkärimme

Tänään 9.10. juh­li­taan mei­dän kul­taa­kin kal­liim­pia kli­nik­kae­läin­hoi­ta­jia! ❤

Mitä kli­nik­kae­läin­hoi­ta­jam­me teke­vät?
- Sii­voa­vat (jos jon­kin­mois­ta eri­tet­tä eri­näi­sis­tä pai­kois­ta)
- Otta­vat ja käsit­te­le­vät rönt­gen­ku­via
- Pur­ka­vat lää­ke- ja tar­vi­ke­toi­mi­tuk­sia ja täy­den­tä­vät hyl­lyt
- Val­mis­te­le­vat toi­men­pi­de­huo­neet ja “her­mo­kes­kuk­sen” päi­vän töi­hin
- Keit­tä­vät kah­via
- Avus­ta­vat eläin­lää­kä­rei­tä toi­men­pi­teis­sä
- Rau­hoit­ta­vat, otta­vat veri­ko­kei­ta ja teke­vät mui­ta tuki­toi­men­pi­tei­tä itse
- Pak­kaa­vat tal­li­käyn­tien tar­vik­keet
- Otta­vat ajan­va­rauk­set vas­taan ja suun­nit­te­le­vat päi­vien kul­kua

… ja pal­jon muu­ta, mut­ta ennen kaik­kea tuo­vat iloa ja hel­po­tus­ta sekä hen­ki­lö­kun­tam­me että asiak­kai­dem­me arkeen! ❤ Haluam­me kiit­tää eri­tyi­ses­ti omiam­me, mut­ta yhtei­ses­ti myös kaik­kia kli­nik­kae­läin­hoi­ta­jia tär­keäs­tä työs­tä.

#vet­nur­se­day
…

Image attachment
Image attachment