Maha­tä­hys­tys

Hevo­sen maha­lauk­ku voi­daan tähys­tää maha­lau­kun ongel­mien, kuten maha­haa­van, diag­no­soi­mi­sek­si. Tähys­tin ohja­taan sie­rai­mes­ta ruo­ka­tor­vea pit­kin maha­lauk­kuun, jol­loin voi­daan havai­ta mah­dol­li­set haa­vau­mat vat­sas­sa ja ohut­suo­len alus­sa.

Maha­haa­va

Maha­haa­vat ovat hevo­sil­la vali­tet­ta­van ylei­siä. Hevo­sen maha­haa­vak­si kut­su­taan ylei­ses­ti kah­ta eri sai­raut­ta, maha­lau­kun ylä­osan eli epi­tee­li­ma­han haa­vau­maa (ESGD) ja alao­san eli rau­has­ma­han haa­vau­maa (EGGD). Mahan eri osien haa­vau­mien syn­ty­ta­pa ja opti­maa­li­nen hoi­to eroa­vat hie­man toi­sis­taan, joten maha­haa­vaa epäil­täes­sä tähys­tys on oikean hoi­don löy­tä­mi­sek­si suo­si­tel­ta­vaa. Maha­haa­van oirei­lus­sa on pal­jon hevos­koh­tais­ta vaih­te­lua. Ylei­siä oirei­ta ovat mm. huo­non­tu­nut ruo­ka­ha­lu, vat­san alu­een aris­te­lu har­ja­tes­sa tai varus­tet­taes­sa, lie­vät ähky­oi­reet, alen­tu­nut suo­ri­tus­ky­ky ja muu­tok­set käy­tök­ses­sä, esim. ärty­nei­syys tai lisään­ty­nyt reak­tii­vi­suus.

Paas­to

Maha­tä­hys­tyk­seen tule­van hevo­sen tulee olla ilman ruo­kaa 16 tun­tia ennen tut­ki­mus­ta, jot­ta maha­lau­kus­sa ei tähys­tet­täes­sä ole rehu­mas­saa hait­taa­mas­sa tut­ki­mus­ta. Hevo­sen tulee olla myös juo­mat­ta vii­mei­set 3–4 tun­tia ennen tut­ki­mus­ta. Var­mis­ta, että hevo­nen ei syö paas­to­tes­saan kui­vik­kei­ta. Käy­tä tar­vit­taes­sa kuo­no­kop­paa paas­ton ajan. Tähys­tyk­sen jäl­keen hevos­ta on hyvä ensin juot­taa puu­rol­la tai vel­lil­lä ennen hei­nä­ruo­kin­taa. Omat eväät on hyvä olla muka­na, mut­ta jos ne unoh­tu­vat, meil­tä­kin löy­tyy puu­ro­tar­pei­ta.