Hevosella kuuluu olla suolistossa pieni määrä matoja vastustuskykyä stimuloimassa ja täysin madottomia hevosia ei ole koskaan. Jos ulosteessa on madon munia alle 200 kpl/ g ja hevosella ei ole vatsa tms. oireita, hevosta ei tarvitse madottaa. Matolääkkeiden tehon säilymistä olisi myös tilakohtaisesti hyvä silloin tällöin tutkia ottamalla ulostenäytteet n. 2 viikkoa madotuksen jälkeen ja varmistaa, että munamäärät ulosteessa ovat selvästi laskeneet, koska Suomessakin on todettu tilakohtaisesti, että jokin matolääke on menettänyt tehonsa kokonaan ja siihen käytetyt rahat siis ovat täysin hukkaan heitettyjä.

Hevosten yleisimmät madot Suomessa

Suolinkaiset

Yleisimmin ongelmana varsoilla ja kasvavilla hevosilla, vaikuttavat suuresti varsan kasvuun ja yleistilaan ja voivat suurina määrinä aiheuttaa suolitukoksen riskin. Suolinkaisilla on todettu jonkin verran vastustuskykyä ivermektiinille (Eraquell, Noromectin), lievemmin pyranteelille (Strongid, Twinhip) ja moksidektiinille (Equest). Fenbendatsoli kaikkein toimivin matolääke vaihtoehto (Axilur).

Isot sukkulamadot (strongylukset)

Nykyään melko harvinaisia Suomessa, tiettävästi herkkiä kaikille matolääkkeille. Toukkamuodot voivat lähteä suolesta vaeltamaan ja aiheuttaa monia ongelmia, esim. verisuonitukoksia ja vakavia ähkyjä.

Pienet sukkulamadot (strongylukset)

Yleisin aikuisten hevosten matotyyppi, toukkamuodot voivat säilyä suolen seinämissä matolääkkeen ulottumattomissa (paitsi moksidektiinin eli Equestin). Nämä ovat aikuisille hevosille useimmin ongelmia aiheuttavia matoja. Nämä ovat yleensä vastustuskykyisiä fenbendatsolille (Axilur) ja pyranteelille (Strongid). Jonkin verran vastustuskykyä on myös ivermektiinille (Eraquell, Noromectin), mutta sitä pidetään silti ensisijaislääkkeenä. Moksidektiiniä (Equest) suoitellaan käytettäväksi vain sairastapauksille tai todetuille tartunnoille, koska sen teho halutaan säästää mahdollisimman pitkään näitä matoja vastaan.

Heisimadot

Hevonen saa heisimatoja syömällä toukkamuotoa kantavan punkin, mikä on mahdollista vain kesäaikaan ja yleensä laitumella. Suurina määrinä heisimadot voivat aiheuttaa ähkyoireita. Heisimadon munat eivät aina näy kovin hyvin ulostenäytteessä, joten suositus olisi madottaa kaikki hevoset kerran vuodessa (syksyisin) näihin toimivalla matolääkkeellä – kaksinkertaisella annoksella pyranteelia (Strongid, Twinhip) tai pratsikvanteelilla (Equimax, Equest Pramox).

Matolääkkeet

• Ivermektiini mm. Eraquell, Noromectin
• Moksidektiini mm. Equest
• Fenbendatsoli mm. Axilur
• Pyranteeliembonaatti mm. Strongid, Twinhip
• Prasikvanteeli mm. Equimax (sis. myös ivermektiini), Equest Pramox (sis. myös moksidektiini)

Madotus ikäryhmittäin

Varsat

Madotus 10 viikon iässä fenbendatsolilla (Axilur, yleensä varsoilla vain suolinkaisia), tämän jälkeen n. 2 kk välein. Yleensä suolinkaisia puolen vuoden ikään asti, mutta tämän jälkeen madot joko suolinkaisia tai pieniä strongyluksia, ulostenäytteillä voidaan päätellä tyyppi ja sen mukaan valita matolääkkeeksi joko ivermektiini (Noromectin, Eraquell) tai fenbendatsoli (Axilur). Varsoille erityisen tärkeää on hyvä laidunhygienia. Varsoilla madotus siis joka tapauksessa, näytteellä voidaan vaikuttaa matolääkkeen valintaan.

1-4 vuotiaat

Yleisin loistyyppi on pienet strongylukset, mutta suolinkaisetkin ovat mahdollisia. Madotus 3x/vuodessa seuraavasti: keväällä ennen laidunkautta ulostenäyte, sen perusteella madotus joka tapauksessa (yleensä ivermektiini = Eraquell, Noromectin). Laidunkauden puolessa välissä ulostenäyte ja sen perusteella madotus tarvittaessa (ivermektiini = Eraquell, Noromectin). Laidunkauden jälkeen syksyllä ivermektiini + pratsikvanteeli (Equimax, häätää myös heisimadot), tämän jälkeen olisi ihanteellista ottaa 2 vkon kuluttua näyte hevosista ja tarkastaa, että matolääke on tehonnut. Alle 4-vuotiailla madotus joka tapauksessa 2-3 x /v.

yli 4 vuotiaat aikuiset hevoset

Madotus ulostenäytteen tutkimisen perusteella 2x/v, keväällä ennen laidunkautta ja laidunkauden jälkeen. Yleisin matotyyppi pienet strongylukset. Koska heisimadon munat tulevat mukaan vaihtelevasti näytteeseen, olisi hyvä lääkitä heisimatohäädöllisellä lääkkeellä joka tapauksessa laidunkauden jälkeen (tupla-Strongid/ Twinhip/ Equimax tai oireileville Equest Pramox) näytten tuloksesta huolimatta.

Siitostammat

Muuten kuten yli 4 vuotiaat hevoset, mutta ennen odotettua varsomista madotus fenbendatsolilla (Axilur) tai ivermektiinillä (Eraquell, Noromectin).

Uudet hevoset tallissa

Suositus madottaa ulostenäytteen tutkimuksen mukaan. Ellei historiaa tiedossa, suositeltavaa madotus moksidektiinillä. Muiden kanssa ulos laitumelle vasta 3-4 pv madotuksen jälkeen.

Hevoset, joilla toistuvasti >500 munaa/ g ulostetta tai oireilevat hevoset

Madotus moksidektiinillä.

Ennaltaehkäisy

Kaikkein tehokkain tapa pitää matomäärä kurissa hevosilla on siivota ulosteet laitumelta/ tarhoista/ karsinoista säännöllisesti, jolloin matojen elinkierto vaikeutuu huomattavasti. Laidunkierto on suositeltavaa. Valitettavasti suolinkaisen munat ovat erittäin kestäviä ja voivat säilyä laitumella jopa kahden kynnön välin ja tulla siis uudelleen pintaan hevosia tartuttamaan. Aikuiset hevoset tosin yleensä kehittävät hyvän vastustuskyvyn näille, mutta varsoille käytetyt laitumet voivat aiheuttaa ongelmia – laidunten siivous sekä madotus suolinkaisiin toimivalla lääkkeellä on tärkeää!

Ulostenäytteet

Ulostenäytteeseen riittää 4 g ulostetta – muutama kikkare, mielellään kasan keskeltä (ei saa tulla mukaan maata tai kuivikkeita, joissa potentiaalisesti maamatojen munia). Näyte otetaan puhtaaseen pussiin tai purkkiin, esim. pakastepussiin. Hevosen nimi merkataan näytteeseen. Ulostenäyte toimitetaan tutkittavaksi mielellään saman päivän aikana (näyte tosin säilyy tutkimuskelpoisena 24 t huoneenlämmössä, jopa 5 vrk jääkaappilämpötilassa). Madon munat lasketaan näytteestä ja ilmoitetaan munaa/ g ulostetta (epg= eggs per gram), <200 epg ei vaadi madotusta, >200 epg madotetaan.

Suositus olisi tutkia kaikki tallin hevoset 1-2x/v, yleensä löytyy tietyt hevoset, joilla matomäärä jatkuvasti korkeahko (vastustuskyky huono), jotka vaativat tiheämmän madotuksen. Suurin osa hevosista voidaan näytteen perusteella madottaa kuitenkin kerran vuodessa – syksyllä heisimatohäädöllisellä matolääkkeellä. Poikkeuksena varsat ja alle 4 v hevoset, joiden madotusta suositellaan joka tapauksessa useammin (ulostenäytteestä voidaan päätellä matotyyppiä ja kohdentaa siihen toimivaa lääkettä tai testata tietyn matolääkkeen toimivuutta tilalla).

Tilakohtainen matolääkkeen toimivuuden testaus tapahtuu seuraavasti: ulostenäytteet otetaan kaikista-> madotus sitä tarvitseville ja nuorille hevosille-> 2 vkon kuluttua lääkityistä toiset näytteet (jos matolääke ei laske munamäärää olennaisesti, tätä matolääkettä ei tilalla hyödytä käyttää).

Tampereen hevosklinikka tutkii matomääriä ulosteesta, hinnat:

• Yksittäinen näyte 20 euroa
• Näytteet yli 5 hevosesta kerralla (huom, yksilöistä näytteet aina omissa pusseissaan) 15 euroa/ näyte
• Näytteitä voi tuoda koska tahansa, mutta ilmoitathan paria päivää ennen, jos olet tuomassa ison määrän näytteitä.