Hevosten Parapox-viruksen aiheuttama vuohisrokko

Hevosten Parapox-viruksen aiheuttama vuohisrokko on herkästi tarttuva vuohisalueen ihotulehdus. Vuohisrokko on tähän saakka levinnyt pääosin starttaavien ravihevosten keskuudessa eikä tiettävästi ratsastuskilpailuissa.

Tänä talvena vuohisrokkoa on esiintynyt Suomessa taas runsaammin. Hevosten Parapox-viruksen aiheuttamaa vuohisrokkoa ei ole tavattu muualla maailmassa epidemiana kuten Suomessa. Tästä syystä tutkittua tietoa taudista ei ole ehtinyt kertymään aiemmin. Vuohisrokkoepidemioita on esiintynyt viime vuosina n kolmen vuoden sykleissä. Viimeksi Parapox-viruksen aiheuttamaa vuohisrokkoa esiintyi epidemiana talvena 2021-2022.

Mikäli sairastuneesta hevosesta halutaan tutkia näytteitä, olisi nämä hyvä ottaa taudin varhaisessa vaiheessa. Näytteet otetaan paikallisesti ihoalueilta sivelynäytteinä. Tällä hetkellä Helsingin yliopiston tutkimusryhmä tutkii näytteitä veloituksetta. Tutkimusryhmä toivoo myös näytteitä vuohisrokkoon sairastuneita hevosia hoitaneita ja iho-oireita saaneilta ihmisiltä.

Taudin itämisaika on yleensä n. kolme päivää. Osalle hevosista virus aiheuttaa vain lieviä oireita ja toisille erittäin voimakkaita. Muutokset alkavat yleensä vuohisalueen rakkulamaisina muutoksina, jotka voivat olla vaihtelevan kipeitä. Rakkuloiden puhjettua näistä valuu ulos märkää tai visvaista eritettä, jonka jälkeen alueet yleensä rupeutuvat. Kuumeilu on mahdollista, mutta hevonen voi myös sairastaa Parapox-virusta vain iho-oirein. Pienellä osalla ihomuutoksia on havaittu myös muualla kehossa. Voimakas turvotus vuohisen alueella saattaa aiheuttaa muutoksia myös kasvavaan kavioon.

Koska taudinaiheuttaja on virus, täytyy hevosen elimistön itse taltuttaa tulehdus eikä siihen ole suoranaista hoitoa. Yleensä hevoset toipuvat itsestään viruksen ihomuutoksista parissa viikossa. Kipulääkitys on tarpeen, jos ihomuutokset ovat kivuliaita. Antibioottia hoitoon tarvitaan vain silloin, jos ihoon pääsee bakteeritulehdus vuohisrokon aiheuttamista ihorikoista. On siis tärkeää pitää tulehtuneet ihoalueet puhtaina ja suojattuina.

Ihon pesemiseen klorheksidiinipohjaiset pesuaineet ovat hyviä. Pesemisen jälkeen ihoalueet tulee kuivata huolellisesti ja sen jälkeen rasvata esimerkiksi hunaja- tai pihkavoiteella. Tulehtuneita ihoalueita käsitellessä tulee käyttää kertakäyttöhanskoja.

Taudin leviämisen ennaltaehkäiseminen on tarpeellista. Jo terveiden hevosten ihonhoitoon on tärkeää kiinnittää huomiota. Ehjä ja hyvinvoiva iho, myös hevosen jaloissa, estää taudinaiheuttajien pääsyä hevosen elimistöön.

Jos tallissa on oireilevia hevosia, tulee eri hevosten hoitamisen välissä pestä kädet ja kuivata ne kertakäyttöiseen paperiin (ei yleisessä käytössä olevaan pyyhkeeseen). Tämän jälkeen kädet on vielä hyvä desinfioida ja mennä sitten puhtain kertakäyttöhansikkain hoitamaan seuraavaa hevosta. Kertakäyttöhansikkaat heitetään roskiin jokaisen sairastuneen hevosen hoitamisen välillä. Sairastuneilla ja terveillä hevosilla on käytettävä eri varusteita.

Jos tallissa on vuohisrokkoon sairastuneita hevosia, tulee näiden kontaktia muihin hevosiin rajoittaa mahdollisuuksien mukaan. Sairastuneen hevosen karsinaan ei tule laittaa muita hevosia. Joissain tapauksissa on havaittu viruksen tarttuneen toiseen hevoseen myös sen tarhattua myöhemmin samassa tarhassa, jossa vuohisrokkoon sairastunut hevonen oli tarhannut aiemmin.

Vuoden 2021-2022 vuohisrokkoepidemian aikana sairastuneita hevosia hoitaneilla henkilöiltä tavattiin enemmän iho-oireita kuin niillä talleilla, joissa sairastuneita hevosia ei ollut. On siis tärkeää huolehtia hyvistä hygieniakäytännöistä myös itsensä takia.

Yleisesti on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota hyviin hygieniakäytäntöihin myös jokapäiväisessä arjessa kotitalleilla. Mikäli tallilla käy vierailijoita, tulisi heille olla mahdollisuus käsien pesuun tallille tullessa ja lähtiessä. Tallien välillä liikkuessa tulee kiinnittää huomioita myös puhtaisiin vaatteisiin. Ihannetilanteessa tallille saapuessa ja lähtiessä olisi mahdollisuus pestä jalkineista ensin fyysinen lika pois, jonka jälkeen kengät vielä desinfioitaisiin esim. Virkonilla.

Kilpailumatkoilla esim. pesupaikat ovat riski tartunnan saamiseen. Jos/kun hevosia pestään raveissa yhteisillä pesupaikoilla, on syytä pestä jalat lopuksi erityisen huolellisesti esim. klorheksidiinishampoolla. Voi myös käsitellä jalkojen alaosat pesun jälkeen iholle jätettävillä desinfioivilla liuoksilla (esim. klorheksidiinipitoisilla liuoksilla).

Jonkin verran on keskusteltu myös siitä, onko lampaanvillakääreitä turvallista käyttää hevosilla lampaiden tarttuvaa ihosairautta Orfia aiheuttavan Parapox-viruksen takia. Lampaiden sairastama Orf-virus eroaa niin paljon hevosten Parapox-viruksesta, ettei tällä hetkellä ole syytä epäillä lampaiden Orfia aiheuttavan Parapox-viruksen aiheuttavan hevosille vuohisrokkoa.